Digitaaliset alustat ja nuorten poliittinen osallistuminen

Posted on

Tulevaisuuden ennakointi on mielenkiintoinen laji. Siinä nykytilan huolellinen analysointi, menneisyyden tuntemus ja liikevoimien kartoittaminen yhdistyvät kykyyn kuvitella näiden jatkoksi mahdollisia tulevaisuuksia ja tapahtumia. Ennakointi on myös vaikuttamista. Kun ennakoinnin tulos julkistetaan, siihen voidaan yhdessä reagoida. Joskus tulevaisuutta tutkivalla on tilaisuus ennakointinsa valossa suoraan ehdottaa, mitä kannattaisi tehdä. Näin tulevaisuus muuttuu. Toiveena on tietenkin, että muutos tapahtuu hyvään suuntaan.

On ollut havaittavissa, että osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Erityisen vähäistä on nuorten sukupolvien poliittinen osallistuminen eikä se näyttäisi edes iän myötä kohenevan, kuten aiemmilla sukupolvilla tapahtui. Alle 25-vuotiaista vain 30 % äänesti kuntavaaleissa 2012 ja 47 % eduskuntavaaleissa 2015. Alle 35-vuotiaiden kohdalla osuudet olivat 40 % ja 58 %. Nuoret ovat vaaliaktiivisuuden suhteen kuitenkin heterogeeninen ryhmä. Naiset ovat miehiä aktiivisempia ja kantaväestöstä äänestää suurempi osa kuin maahanmuuttajista. (Borg & Pirkkala 2017.) Myös sosio-ekonominen asema vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen aiheuttaen syrjäytymisen kehiä. Tällaisen tilanteen voi ennakoida luovan muutospaineita yhteiskunnallisen osallistumisen tapoihin.

Poliittisesta osallistumisesta syrjään jäävien, erityisesti nuorten, osallistumisen vahvistaminen on todettu vaikeaksi tehtäväksi, mutta keinottomia sen edessä ei olla. Kirjoitin hiljattain julkaistuun hallituksen tulevaisuusselonteon taustaraporttiin ehdotuksen siitä, mitä voitaisiin tehdä. Teknologia kun jo mahdollistaisi kansalaisten reaaliaikaisen osallistumisen päätöksentekoon. Ongelmaan olisi siis ratkaisu.

Tarvittaisiin digitaalinen alusta yhteiselle keskustelulle. Digitaalisen alustan kehittämisessä pitäisi ehdottomasti huomioida ne tekijät, joiden tiedetään motivoivan osallistumaan. Erityisesti nuorten kohdalla yksi tapa lisätä motivaatiota on pelillistäminen tai toisin ilmaisten motivaatioergonomiset ratkaisut. Kun on olemassa tietoa siitä, mitä kannattaisi tehdä, tarvitaan vain kotipesä toiminnalle. Lisäksi tarvitaan tekijät ja yhteinen innostus.

Viime päivien tapahtumat ovat saaneet minut miettimään, löytyivätkö kotipesä, tarvittava yhteiskunnallinen liike ja kopin ottajat nyt. En osannut ennakoida, että syntyy liike, saati, ketkä sen perustavat. Sen sijaan oli täysin ilmeistä, että ennemmin tai myöhemmin teknologian mahdollisuudet ja erityisesti nuorten sukupolvien uudenlaiset odotukset vaikuttamiselle ja osallistumiselle kohtaavat. Niinpä ennakoisin, että tämä ei jää tähän, vaan jotain hyvin mielenkiintoista on tapahtumassa.

Toivotan lämpimästi onnea ja menestystä kaikille niille, jotka haluavat edistää kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia digitaalisia alustoja käyttäen.

Jos kiinnostuit lukemaan lisää, niin ehdotukseni kokeilukonseptiksi voi lukea tuoreesta VNK:n julkaisusta, sen Liitteestä 3, s. 135 alkaen: http://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-538-9

Anttila, Johannes; Eranti, Veikko; Jousilahti, Julia; Koponen, Johannes; Koskinen, Minea; Leppänen, Juha; Neuvonen, Aleksi; Dufva, Mikko; Halonen, Minna; Myllyoja, Jouko; Pulkka, Ville-Veikko; Annala, Mikko; Hiilamo, Heikki; Honkatukia, Juha; Järvensivu, Anu; Kari, Mika; Kuosmanen, Jaakko; Malho, Maria & Malkamäki, Maarit (2018) Tulevaisuusselonteon taustaselvitys – Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys-
ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2018.

Tekstissä käytetty lähdeviite:
Borg, S. & Pirkkala, S. (2017) Kuntavaalitrendit. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu.